Ensisijaiset aiheet

Yhteistyötä tärkeillä aloilla

Aloitteen alkuvaiheessa asetamme etusijalle toimet, joista on välitöntä hyötyä sekä ilmastolle ja ympäristölle että kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Nämä toimet liittyvät neljään eri alaan: viheralueet, vihreä liikkuvuus, vihreät rakennukset ja vihreät työpaikat.

Ilmastosopimusaloitteella on avoin mandaatti, ja sen soveltamisala kehittyy aloitteeseen liittyvien ihmisten ja organisaatioiden tarpeiden ja osallistumisen pohjalta.

EU:n ilmasto- ja kestävyystoimet

EU toimii monilla aloilla lakien, toimintalinjojen ja ohjelmien kautta. Alla on esitelty muutamia esimerkkejä EU:n toiminnasta.

Ilmastotoimet

EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneutraalissa taloudessa kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nolla.

Tavoite on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja vastaa EU:n sitoutumista Pariisin sopimuksen mukaisiin maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin. Euroopan komissio on myös ehdottanut eurooppalaista ilmastolakia, jolla tästä poliittisesta sitoumuksesta tehdään oikeudellinen velvollisuus.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotamme tiukempia ilmasto- ja energiatavoitteita vuodelle 2030. Vuoden 2030 ilmastotavoitesuunnitelmassaan EU on asettanut tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasoista.

EU:n keskeiset ilmastosäädökset ja ‑toimet:

EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) energia-alan, teollisuuden ja EU:n sisäisten lentojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
Kansalliset tavoitteet päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, rakennusalalla ja maataloudessa
Metsätalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimet
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen esimerkiksi ajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien avulla
Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen ja EU-maiden energia- ja ilmastopolitiikan ohjauksen tehostaminen
Innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden edistäminen
Asteittainen luopuminen ilmastoa lämmittävistä fluoratuista kasvihuonekaasuista
Otsonikerroksen suojeleminen
Toimet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi
Ilmastotoimien rahoitus

EU tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden maiden ja alueiden kanssa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi EU tukee kehittyvien maiden ilmastotoimia suurimpana kansainvälisenä ilmastorahoittajana.

Katso myös:

Luonnon monimuotoisuus

On aika korjata suhteemme luontoon. Ilmastonmuutos, biodiversiteetin köyhtyminen ja vakavien pandemioiden leviäminen vaativat sitä.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on saattaa Euroopan ekologinen elpyminen alkuun vuoteen 2030 mennessä seuraavin toimin:

Osoitetaan EU:n ja EU-maiden rahastoista, yksityisistä rahastoista ja muista lähteistä 20 miljardia euroa vuodessa biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen
Perustetaan suojelualueita siten, että vähintään 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia EU:n merialueista on suojelun piirissä
Palautetaan ennalleen rappeutuneita ekosysteemeitä eri puolilla Eurooppaa
Istutetaan 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä
Vähennetään torjunta-aineiden käyttöä ja haittoja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
Tehdään EU:sta maailmanlaajuinen edelläkävijä biodiversiteettikriisin ratkaisemisessa

Katso myös:

Kestävät elintarvikejärjestelmät

EU:n Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on varmistaa, että eurooppalaiset saavat terveellisiä, kohtuuhintaisia ja kestävällä tavalla tuotettuja elintarvikkeita, seuraavin toimin:

Suojellaan ympäristöä ja säilytetään luonnon monimuotoisuus
Vähennetään kemiallisten ja vaarallisten torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
Torjutaan ilmastonmuutosta
Varmistetaan oikeudenmukainen taloudellinen korvaus kaikissa toimitusketjun vaiheissa
Nostetaan luonnonmukaisen maatalouden osuus 25 prosenttiin koko maatalousmaasta vuoteen 2030 mennessä

Katso myös:

Puhdas energia

Jotta voimme saavuttaa ilmastotavoitteemme, on oleellisen tärkeää, että EU siirtyy vähähiiliseen energiajärjestelmään.

Keskeiset periaatteemme ovat seuraavat:

Asetetaan energiatehokkuus etusijalle ja siirrytään uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan energiatalouteen
Varmistetaan, että EU:ssa saa turvatulla tavalla kohtuuhintaista energiaa
Saavutetaan Euroopassa täysin yhdentyneet, yhteenliitetyt ja digitaaliset energiamarkkinat

Energiajärjestelmien integrointia ja vetyä koskevat EU:n strategiat tasoittavat tietä siirryttäessä tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin energiajärjestelmiin puhtaamman ympäristön ja vahvemman talouden saavuttamiseksi.

Tämä on erittäin tärkeää EU:n ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen kannalta, sillä energiajärjestelmämme tuottavat 75 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä.

Katso myös:

Clean energy — Young maintenance engineer team working in wind turbines at sunset
serts

Kestävä teollisuus

Jotta voisimme saavuttaa asetetut ilmasto- ja ympäristötavoitteet, teollisuuspolitiikan on perustuttava kiertotalouteen.

Euroopan teollisuusstrategia tukee siirtymää vihreään talouteen seuraavilla tavoilla:

Kannustetaan kehittämään uusia markkinoita ilmastoneutraaleille ja kiertotalouden mukaisille tuotteille
Modernisoidaan ja hyödynnetään kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti edistyksen ja vaurauden saavuttamiseksi
Siirrytään vähähiiliseen talouteen energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, kuten teräs- ja sementtialalla

Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa esitetään kestävien tuotteiden politiikka, jossa etusijalla ovat materiaalien vähentäminen ja uudelleenkäyttö ennen niiden kierrättämistä. Lisäksi vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, joiden avulla estetään ympäristölle haitallisten tuotteiden päätyminen EU:n markkinoille, ja torjutaan katteettomia ympäristöväitteitä.

Toimet keskitetään resurssi-intensiivisille aloille. Näitä ovat esimerkiksi tekstiili-, rakennus-, elektroniikka- ja muoviala.

Katso myös:

Rakentaminen ja kunnostaminen

Rakennusten osuus Euroopan energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Vuosittain kuitenkin vain prosentissa rakennuksista tehdään energiatehokkuuteen tähtääviä perusparannuksia. Myös rakennusten rakentamiseen, käyttöön ja kunnostamiseen tarvitaan runsaasti energiaa ja raaka-aineita, kuten hiekkaa, soraa ja sementtiä.

Rakennusten perusparannusstrategian (Renovation Wave Strategy) tarkoituksena on kaksinkertaistaa vuotuinen energiaremonttien määrä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Strategia sisältää seuraavia tavoitteita:

parannetaan rakennuksissa asuvien ja niitä käyttävien ihmisten elämänlaatua
vähennetään Euroopan kasvihuonekaasupäästöjä
luodaan 160 000 uutta vihreää työpaikkaa rakennusalalle.

Euroopassa on lähes 34 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole varaa lämmittää kotiaan. Energiatehokkuuteen tähtäävien perusparannusten avulla vastataan myös energiaköyhyyteen ja pyritään parantamaan heikossa asemassa olevien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia vähentäen samalla heidän energiakustannuksiaan.

Katso myös:

Sustainable mobility — Modern tram in the old town of Reims, France
Xantana

Kestävä liikkuvuus

Liikenteen osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä on neljännes, ja sen osuus lisääntyy koko ajan.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan seuraavia toimia:

Päästökauppa laajennetaan koskemaan myös merenkulkualaa
Vähennetään lentoyhtiöille päästökauppajärjestelmästä ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia
Asennetaan vuoteen 2025 mennessä noin miljoona julkista lataus- ja tankkausasemaa niille 13 miljoonalle päästöttömälle ja vähäpäästöiselle ajoneuvolle, joiden odotetaan liikkuvan Euroopan teillä viiden vuoden kuluttua
Lisätään rautateiden tai vesireittien käyttöä tavaraliikenteessä
Edistetään junaliikennettä kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena tapana liikkua nimeämällä vuosi 2021 Euroopan rautateiden teemavuodeksi
Vähennetään lentoliikenteen päästöjä jopa 10 prosenttia yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan sääntelykehyksen avulla ilman, että tästä aiheutuu kustannuksia kuluttajille ja yrityksille

Katso myös:

Ympäristön saastumisen torjunta

Ympäristön saastuminen vahingoittaa terveyttämme ja ympäristöämme. Saastuminen aiheuttaa eniten ympäristösyistä johtuvia mielenterveydellisiä ja fyysisiä sairauksia sekä ennenaikaisia kuolemia, etenkin lasten, tietyistä sairauksista kärsivien ja ikääntyneiden keskuudessa.

Saastuminen on myös yksi suurimmista syistä, joiden vuoksi luonnon monimuotoisuus köyhtyy, mikä puolestaan vähentää luonnon kykyä tuottaa ekosysteemipalveluja, kuten kykyä sitoa hiiltä ja puhdistua.

Saasteettomuutta koskevan toimintasuunnitelman avulla tehostetaan ilman, veden, maaperän ja kulutustuotteiden pilaantumisen ehkäisemistä ja niiden puhdistumista sekä tuodaan nollapäästötavoitteet osaksi kaikkia toimintapolitiikkoja.
Metaanistrategian tavoitteena on hillitä ilmaston lämpenemistä vuoteen 2050 mennessä, parantaa ilmanlaatua ja vahvistaa EU:n globaalia johtoasemaa ilmastonmuutoksen torjujana.
Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia pohjautuu Euroopan kehittyneeseen kemikaalilainsäädäntöön, ja sen tarkoituksena on tehostaa kansalaisten ja ympäristön suojelua ja vauhdittaa kemikaalien turvallisuutta ja kestävyyttä edistävää innovointia.

Katso myös:

Kestävä rahoitus ja investoinnit

Jotta voisimme saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, siirtymää ilmastoneutraaliin, ilmastonmuutoksen kestävään, resurssitehokkaaseen ja oikeudenmukaiseen talouteen tuetaan julkisten varojen lisäksi niitä täydentävillä yksityisillä investoinneilla.

Rahoitusala voi auttaa seuraavilla tavoilla:

suunnataan investoinnit kestävämpiin teknologioihin ja yrityksiin
rahoitetaan kasvua kestävällä tavalla pitkällä aikavälillä
edistetään vähähiilisen, ilmastonmuutoksen kestävän ja kiertoon perustuvan talouden luomista.

Etsimme parhaillaan tapoja ottaa kestävyysnäkökohdat huomioon rahoituspoliittisessa kehyksessä, jotta rahoitusta saadaan ohjattua kestävään kehitykseen.

Katso myös:

Oikeudenmukainen siirtymä

On tärkeää, että siirtymä kestävään ja ilmastoneutraaliin talouteen toteutetaan oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella tavalla.

Joidenkin alueiden, jotka ovat vahvasti riippuvaisia kaivannaisteollisuudesta ja siihen liittyvästä energiantuotannosta tai hiili-intensiivisestä teollisuudesta, on järjestettävä taloutensa uudelleen ja/tai monipuolistettava sitä, ylläpidettävä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja (uudelleen) koulutettava työntekijöitä ja nuoria valmistautumaan tulevaisuuden työpaikkoihin.

Näiden alueiden erityishaasteiden ratkaisemiseksi komissio tukee alueita oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla.

Katso myös:

Kaupungit ja alueet

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopan alueisiin ovat voimistumassa, ja vihreää siirtymää tukevia toimia tarvitaan kaupungeissa ja maaseutualueilla kaikkialla Euroopassa.

Katso myös:

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta

Tutkimuksella ja innovaatioilla on merkittävä rooli ilmastotoimissa.

EU:n ja kansainvälisen tutkimuksen myötä ymmärryksemme ilmastonmuutoksen syistä on syventynyt. Nykyhetken kiireellisimpiä haasteita on tutkia ja ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä vastata niihin tehokkaasti.

Katso myös:

Kansainväliset toimet

EU vastaa maailmanlaajuisiin kestävyyshaasteisiin toimimalla Euroopassa ja tekemällä yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten maiden ja alueiden kanssa.

Katso myös: